Ainakin 1980- ja -90-luvuilla kouluissa oli tarkkailuluokkia, jonne häiriköivät oppilaat siirrettiin. Silloin ei puhuttu ylivilkkaudesta, lukihäiriöistä tai keskittymisvaikeuksista, vaan hankalaksi koetut oppilaat niputettiin yhteen ja siirrettiin pienryhmäopetukseen. Voisiko samaa kokeilla koirakoulussakin? Voiko erilaisista ongelmakäytöksistä kärsivät koirakot laittaa samalle kurssille? Mikä ettei.
Olen pitänyt koirakoulussani ns. tarkkiskursseja jo vuosien ajan. Kurssien muoto on hieman vaihdellut tänä aikana etsiessäni mahdollisimman sujuvaa tapaa toteuttaa visioni.
Mihin tarvitaan ryhmäkursseja?
Kehitin tarkkiskurssi-konseptin useasta syystä. Monet tarkkislaiset ovat aloittaneet koulutusyhteistyön kanssani ensin yksityistapaamisen tai useamman merkeissä. Yksityistunneilla koirille on opetettu haluttua, ongelmakäytöksen korvaavaa käytöstä ja niitä on siedätetty tai vastaehdollistettu mahdolliseen ärsykkeeseen. Omistajat ovat jatkaneet harjoituksia arjessaan, mutta useimpien eteneminen on hyvin rajallista ilman säännöllisiä, oikean tasoisia, erikseen järjestettyjä harjoituksia. Tarkkiskurssilla nämä koirakot saavat mahdollisuuden jatkaa treenejään turvallisesti ja samalla saada palautetta ja uusia vinkkejä toimintansa tehostamiseen.
Vaikka koiranomistaja olisi kuinka motivoitunut ongelmallisesti käyttäytyvän koiransa kouluttamisessa, on raha usein esteenä. Tarkkiskurssin hinnalla ei saa kovinkaan montaa yksityistuntia. Monet valitsevat ryhmäkoulutuksen sen vuoksi, että kokevat ehkä saavansa rahoilleen tällöin parhaimman vastineen.
Monenlaisia osallistujia
Tarkkiskurssien etu ja samalla myös haaste on se, että osallistujien taustat vaihtelevat valtavasti. Myös koirien ongelmien suuruus voi olla hyvin erilainen.
Yleisimmin tarkkislaiset ovat koiria, joilla on ongelmia toisten, vieraiden koirien kohtaamisessa. Näillä koirilla on arkielämässä ohitusongelmia, eivätkä ne yleensä voi osallistua ns. tavallisille ryhmäkursseille, koska siellä toiset koirat ovat liian lähellä. Kuten ohitusongelmissa yleensäkin, reaktion syy vaihtelee. Osa koirista on pelokkaita, ja siksi ne käyttäytyvät aggressiivisesti, osa taas enemmänkin turhautuu, kun ei pääsekään tutustumaan ja haistelemaan muita koiria.
Osa osallistujista voi puolestaan reagoida vieraisiin ihmisiin. Valtaosa käyttäytyy hyvin ihmisten pysyessä kauempana, mutta kohti tulevat, koskevat tai omistajalle juttelevat henkilöt tuottavat hankaluuksia. Jotkin yksilöt reagoivat vielä herkemmin. Osa taas reagoi ainoastaan esimerkiksi miehiin tai lapsiin.
Monilla tarkkiskurssille osallistuvilla koirilla on ongelmia sekä vieraiden ihmisten että koirien suhteen.
Näiden lisäksi koirilla voi olla haasteita ylivilkkauden, haukkumisen (esim. huomionhaku, kyvyttömyys rauhoittumiseen) tai resurssienvartioinnin suhteen.
Enemmistö tarkkiskurssilaisista on reaktiivisia, aggressiivisesti reagoivia koiria. Mukaan mahtuu myös paljon rescue-taustaisia koiria, jotka ovat hyvin arkoja ja jopa melkein diagnosoitavissa opitun avuttomuuden tasolle. Jotkin koirat pelkäävät kaikkea uutta, kuten uusia paikkoja, koiria ja ihmisiä mutta myös esimerkiksi kaikkia uusia esineitä. Lisäksi osalla voi olla alusta-arkuuksia tai äänipelkoja.
Koirien moninaisuus asettaa luonnollisesti haasteita kouluttajalle. Harjoituksia täytyy räätälöidä yksilöllisesti. Jollekin koiralle ehdottoman tärkeä harjoitus on täysin turha tai jopa vahingollinen toiselle ja päinvastoin. Tämän vuoksi koenkin, että tällaisen kurssin kehittäminen ja vetäminen sopii vasta kokeneemmalle kouluttajalle, jolla on riittävästi rutiinia pystyäkseen hallitsemaan tällaista "sekamelskaa".
Käytännön järjestelyt
Tällä hetkellä omat tarkkiskurssini sisältävät 2,5 tunnin pituisen Koulutuksen perusteet -luennon, joka on yhteinen kaikille koirakouluni asiakkaille. Luennolla käsitellään palkkion ja rankaisun käytön hyödyt ja haitat. Siellä myös tutustutaan käytännön esimerkein palkkion ajoituksen, laadun ja suunnan tärkeyteen koulutuksessa ja opiskellaan halutun käytöksen aikaansaamista eri tavoin.
Tämän lisäksi ensimmäisellä kurssikerralla tarkkisryhmä kokoontuu ilman koiria. Tällöin käymme vielä lisää läpi siedättämisen ja vastaehdollistamisen tekniikoita, käsittelemme yleisiä käyttäytymissääntöjä kurssin suhteen ja tietysti tutustumme toisiimme. Yksi tarkkiskurssien idea on tarjota eräänlaista vertaistukea, kun usein samojen ongelmien kanssa painivat omistajat pääsevät juttelemaan keskenään.
Itse kurssi koostuu yhdeksästä noin 45 minuutin pituisesta oppitunnista, jotka pidetään kerran viikossa. Käytännön syistä ryhmä kokoontuu yleensä aina myöhään illalla. Tämä sen vuoksi, että koirakoiden olisi helpompaa saapua kurssille, kun ympäristössä on vähemmän ärsykkeitä (vieraita ihmisiä ja koiria). Lisäksi tällä tavoin pyrimme minimoimaan kohtaamiset muiden kurssien osallistujien kanssa: tarkkiskurssia ennen on usein ryhmä, mutta sen osallistujat ovat toivottavasti jo pois alueelta tarkkislaisten saapuessa. Ja vastaavasti tarkkiskurssin jälkeen ei ole enää uutta ryhmää, jolloin tarkkislaiset pääsevät rauhassa poistumaan.
Ryhmäkoko kursseillani on neljä koirakkoa. Tilankäytön kannalta kolme olisi parempi, mutta taloudellisista syistä sen kokoinen ryhmä ei ole järkevä. Lisäksi neljä osallistujaa takaa sen, että mahdollisista poissaolijoista huolimatta paikalla on kuitenkin yleensä vähintään kaksi koirakkoa.
Sisustus ja säännöt
Suomen ilmastosta johtuen kurssit pidetään pääsääntöisesti sisällä. Sisätilaan on toinenkin syy. Koska koirat eivät voi olla toistensa lähettyvillä eikä osaa voi edes välttämättä lähestyä, on ulkona tapahtuvan ryhmäkurssin vetäminen hankalaa tai jopa mahdotonta. Ohjeiden kertominen vaatisi luultavasti vähintäänkin mikrofonin.
Koulutustilamme jaetaan kurssia varten loosseihin korkeiden sermien avulla. Sermit estävät hyvin koiria näkemästä toisiaan tai ihmisiä. Luonnollisesti ne myös jonkin verran rajoittavat kurssilaisten näköyhteyttä ohjaajaan. Jotkut koirat voivat kokea "leijuvat ylävartalot" ja "irtopää" pelottavina, kun sermin takana olevasta naapuriohjaajasta näkyykin vain pieni osa.
Suurin osa vieraisiin koiriin reagoivista koirista käyttäytyy suhteellisen rauhallisesti, jos ei näe toista koiraa. Vaikka ryhmässä olisikin useita koiriin reagoivia koiria, on tilanne yleensä hallinnassa, kunhan kaikki pysyvät näköesteidensä takana. Tämän vuoksi koirakot saapuvat ja poistuvat yksi kerrallaan niin, etteivät koirat tällöinkään näe toisiaan. Kouluttajana toimin eräänlaisena liikennepoliisina ja koordinoiden koirakoiden kulkemista. Vastaavasti sisällä myöskään ohjaajat eivät saa yksin poistua loossistaan, sillä ihmisiin reagoivat koirat voivat ahdistua ohi kulkevasta vieraasta. Jos jollakulla tulee vaikkapa tarve käydä vessassa, koordinoidaan tilanne niin, ettei mikään koirista säikähdä.
Ensimmäisillä 1–2 kerralla koirat voivat olla hermostuneita ja reagoida herkästi, mutta ne tottuvat nopeasti tilanteeseen, kun kokevat sen turvalliseksi. Lisäksi satsaamme juurikin ensimmäisillä kurssikerroilla positiivisen ehdollistuman syntyyn järjestämällä koiralle mukavia, riittävän helppoja tehtäviä, joista saa paljon palkkioita.
Kurssin sisältö
Kurssia esitellessäni kerron yleensä harjoitusten jakaantuvan kolmeen eri ryhmään. Luonnollisesti kurssin sisältö vaihtelee sekä jokaisen ryhmän osalta että myös jokaisen osallistujankin osalta. En käytä kirjallisia kurssisuunnitelmia, vaan harjoiteltavat asiat ja niiden järjestys katsotaan aina tilanteen mukaan. On turha suunnitella viikkotasolla tarkkoja tehtäväluetteloja, jos käy niin, että erittäin tärkeää asiaa käsittelevällä kerralla puolet osallistujista onkin pois.
Ensimmäinen harjoitusryhmä koostuu ns. peruskäytöksistä. Teemme samoja harjoitteita kuin millä tahansa pentu- tai arkitottelevaisuuskurssilla: omaan nimeen reagointia, katsekontaktia, erilaisia kohdeharjoituksia, luopumista, paikallaoloa ja luoksetuloa jne. Näillä harjoituksilla on tärkeä osuus myöhempien treenien onnistumisen kannalta. Ne opettavat ohjaajille mekaanisia taitoja, kriteerinhallintaa, vahvistetiheyden ylläpitämistä jne. Ne myös opettavat koirille operantteja perusperiaatteita: sitä, että koiran täytyy itse olla aktiivinen ja että palkkio tulee vain tehdystä työstä. Lisäksi näiden avulla kehitetään koiran hallintaa, turhautumisensietoa, itsehillintää, keskittymiskykyä ja saadaan kehitettyä tarpeellisia työkaluja esimerkiksi siedättämisharjoituksia varten.
Toinen harjoitusryhmä sisältää tapoja puuttua juurikin ongelmakäytöksiin. Tällöin teemme erilaisia siedättämis- ja vastaehdollistamisharjoituksia. Harjoitusten tarkempi sisältö vaihtelee, kuten sanottua, ryhmän ja yksilön mukaan. Harjoittelemme esimerkiksi ns. rauhallisesti katsomista, jossa koiraa siedätetään naksuttamalla ja palkitsemalla sitä siitä, että se katsoo ärsykettä. Ärsyke voin olla minä, kouluttaja, joku osallistujista koiransa kera tai jokin aivan muu asia. Teemme mahdollisesti lähestymisharjoituksia niin, että ihminen kävelee lähemmäksi koiraa, kättelee ohjaajaa tai juttelee hänen kanssaan tai jopa koskee koiraan. Käytämme siedättämisen apuna cd-levyjä, joista voi soittaa koirien haukkua, ilotulituksia, lasten ääniä tai vaikkapa ovikellon soimista. Osan harjoituksista saatamme siirtää ulos, jolloin pääsemme yleistämään aiemmin opittua vaikkapa ohitusharjoitusten muodossa.
Kolmas ryhmä koostuu ns. kivoista jutuista. Nämä harjoitukset kehittävät koiran itsetuntoa, ongelmanratkaisukykyä ja mahdollistavat pelkojen voittamisen. Ne ovat myös usein hauskoja koirienkin mielestä, jolloin onnistumisen elämykset yhdistyvät mahdollisesti tilanteeseen liittyviin negatiivisiin asioihin (vieraat koirat, uusi paikka jne.) ja siten vähentävät koiran pelkoja. Lisäksi nämä harjoitukset ovat omiaan parantamaan koiran ja ohjaajan suhdetta. Omistaja saa myös onnistumisen elämyksiä ja ehkä siirtää koiraansa kohtaan tuntemansa negatiiviset tunteet sen myötä syrjään.
Kivoja juttuja ovat erilaiset älypelit, sheippausharjoitukset, kehonhallintaa kehittävät temput ja apuvälineet, kuten tasapainotyynyt ja koirien jumppapallot.
Mitä muuta?
Luonnollisesti osallistujien tulee ymmärtää, että harva koira tulee ns. valmiiksi kymmenenkään kerran kurssilla. Tämän vuoksi osallistujien tulisi harjoitella aktiivisesti myös omalla ajallaan. Osa kurssilaisista tuplaa tarkkiksen ihan suosiolla tai käy sen lisäksi vaikkapa ohituskurssin.
Kurssikerroilla käydään läpi teoriatasolla myös monenlaisia asioita. Koirien pitäessä taukoa voidaan keskustella erilaisten rauhoittavien valmisteiden tai apuvälineiden käytöstä, ongelmakäytösten hallinnoimisesta ns. management-ratkaisuin jne.
