Tellington TTouch

Kosketuksella muutoksia käytökseen

 

Tellington TTouch syntyi melkeinpä vahingossa. Linda Tellington-Jones osallistui vuonna 1975 israelilaisen Moshe Feldenkraisin kurssille. Feldenkrais-metodi on ihmisille suunnattu kehollinen oppimismenetelmä. Se on kokonaisvaltainen menetelmä, jonka avulla pyritään lisäämään tietoisuutta, syventämään kehontuntemustaan ja lisäämään kehonsa hallintaa miellyttävien ja yksinkertaisten, joskin epätavanomaisten liikkeiden avulla. Pian tämän jälkeen Tellington-Jones alkoi soveltaa oppimiaan taitoja hevosiin. Tästä kehittyi Tellington Equine Awareness Method eli TEAM.

 

Tellington TTouchin tarkoitus on vaikuttaa kehoon ja mieleen. Sitä käytetään eri eläinlajeilla ja myös ihmisillä. TTouch koostuu passiivisista kosketuksista (bodywork), kävelyvauhdissa tehtävistä hihnakäytösharjoituksista (groundwork) sekä joustavasta sidoksesta tehtävistä vartalon ympärille laitettavista siteistä (bodywraps).

TTouch-kosketukset ovat hieronnanomaisia ympyränmuotoisia liikkeitä, liu’utuksia tai erilaisia nostoja. Otteita on noin 20, ja niillä on kaikilla eläinlajeihin viittaavat nimet. Kosketusten tarkoituksena on lisätä verenkiertoa ja liikkuvuutta sekä vähentää jännitystiloja ja jäykkyyksiä. Niiden avulla eläintä voidaan myös totuttaa käsittelyyn ja kosketukseen.

Groundwork koostuu hitaasti ja rauhallisesti taluttimessa tehtävistä harjoituksista, joissa käytetään apuna esimerkiksi kartioita ja niiden ympäri pujottelua, erilaisia pintoja, matalia esteitä tai muita rakennelmia. Harjoitusten tarkoituksena on lisätä koiran keskittymistä ja yhteistyötä ihmisen kanssa sekä parantaa sen fyysistä tasapainoa ja itsetuntoa. Työskentely vähentää niin fyysisiä kuin henkisiäkin jännitystiloja sekä valmentaa koiraa liikkumaan ja käyttämään kehoaan tehokkaammin. Monesti harjoituksissa käytetään kahta henkilöä, jotka taluttavat koiraa eri puolilta. Tällaisten tehtävien avulla voidaan myös esimerkiksi tutustuttaa pidättyväinen koira uuteen ihmiseen ja vähentää koiran riippuvuutta omasta ohjaajastaan.

 

Kosketus stimuloi hermostoa

Eläimellä on aina syynsä, miksi se käyttäytyy, kuten käyttäytyy. Syy ei-toivottuun käytökseen voi löytyä fyysisestä ongelmasta. Sen ei välttämättä tarvitse olla sairaus, vaan kyse voi olla erilaisista jännitystiloista koiran kehossa. Koiran asennolla on vaikutuksensa siihen, miten se ajattelee, oppii ja käyttäytyy. Stressaantuneen koiran kehonkieli ja olemus muuttuvat, mikä puolestaan voi johtaa entistä moninaisempiin tai voimakkaampiin reaktioihin. TTouchilla pyritään vaikuttamaan hermoston toimintaan ja käytetään hyväksi tuntoaistin välittämiä ärsykkeitä.

Tuntoaistin avulla aistitaan lämpötilaa, kipua ja väreilyä, mutta myös kosketuksen voimakkuutta. Tuntoaisti kehittyy jo sikiöaikana, ja sen avulla motorinen kehitys käynnistyy myöhemmin. Ihon reseptorit aistivat hyvin kevyenkin kosketuksen ja auttavat näin välttämään mahdollisia vaaratilanteita. Tuntoaistin toinen tarkoitus on välittää erottelevia havaintoja, kuten tietoa esimerkiksi värähtelystä ja kosketuksen voimakkuudesta. Painetta aistivat reseptorit ovat aivan ihon alla, ja niiden avulla aistimme, mihin meitä kosketetaan, kauanko kosketus kestää ja kuinka voimakas se on. Juuri nämä reseptorit reagoivat TTouch-kosketuksiin.

TTouchin avulla vaikutetaan myös aivojen välittäjäaineisiin, kuten serotoniiniin ja dopamiiniin. Ihmisillä on tehty tutkimuksia, joissa on todettu hitaan liikkumisen ja koskettamisen lisäävän nimenomaan näiden välittäjäaineiden määrää.

Tuntemukset välittyvät hermostosta aivoihin eri väyliä. Toista väylää kulkee elimistöä suojaava tieto, kuten havainnot kivusta, lämpötilasta ja kevyestä kosketuksesta. Toista väylää puolestaan kulkevat erottelevat havainnot, kuten paineen tunne, asentoaisti ja värinä. Asentoaisti on osa tasapainoaistia. Se kertoo ruumiin osien asennon toisiinsa nähden ja sen, että liikutetaanko kehoa aktiivisesti. Toisin kuin muut aistit, asentoaisti ei kerro ulkoisesta ympäristöstä, vaan vain olennon sisäisestä tilasta.

TTouch-kosketus on hellää paineen tunnetta siinä, missä groundwork-harjoitukset ovat asentoaistiin liittyviä.Bodywrap-sidokset ovat myös eräänlaista paineen tunnetta. Sidokset myös vaikuttavat itsetietoisuuteen (auttavat kehon osien sijainnin hahmottamisessa).

Tutkimusten mukaan lapset, joilla on ongelmia aistitiedon jäsentämisessä, kärsivät usein heikosta itsetunnosta, itsehillinnästä ja keskittymiskyvystä. Heillä voi myös olla vaikeuksia sopeutua uusiin tilanteisiin, he saattavat olla kömpelöitä ja voivat yli- tai alireagoida erilaisiin ärsykkeisiin kuten kosketukseen, liikkeeseen, valoon tai ääniin. Samoja ongelmia on usein myös eläimillä.

Kyky havainnoida ja käsitellä ympäristöstään saamaa tietoa takaa eläimelle mahdollisuuden olla vuorovaikutuksessa ja reagoida ärsykkeisiin. Reaktiot voivat olla fyysisiä, henkisiä tai käytöksinä ilmeneviä. Liian voimakas ärsyke voi olla lamaannuttava, ja liian heikko ärsyke ei aiheuta minkäänlaista reaktiota. On tärkeää löytää kultainen keskitie, jossa aivot saavat riittävästi uusia ärsykkeitä ilman, että oppimiskyky kuitenkaan heikkenee liiallisen stressin vuoksi.

 

Bodywork

Suu on koirille hyvin tärkeä osa viestintää ja monia käytöksiä. Koirat käyttävät naamansa ja suunsa eleitä ja ilmeitä viestimiseen. Suuta tarvitaan haukkumisessa, luiden pureskelussa, vetoleikeissä jne.

Tellington TTouchissa on havaittu, että monien eläinten käytös ja keskittyminen parantuvat, kun suun jännitystilat on saatu laukeamaan tai vähenemään. Tällöin koira on vastaanottavaisempi ja kykeneväisempi oppimaan uutta. Huulien ja ienten koskettelu TTouchin avulla stimuloi sylkirauhasia. Tämä puolestaan laukaisee rentoutumisen mahdollistavan parasympaattisen hermoston. Tällöin sympaattinen hermosto, joka operoi taistele tai pakene -reaktioiden avulla, kytkeytyy pois päältä.

Suun jännitystilat vaikeuttavat koiran kykyä kommunikoida. Tällaisten koirien reaktiot voivat muuttua, ja ne voivat esimerkiksi vähentää varoittavien signaalien, kuten murinan, käyttöä. Vastaavasti ne voivat myös haukkua, juoda, huohottaa tai hamuta ihmisten käsiä suuhunsa normaalia enemmän.

Suun käsittely TTouchin avulla on myös erinomainen tapa totuttaa koiraa esimerkiksi hampaiden katsomiseen tai helpottaa pennun kutisevia ikeniä. Se nostaa koiran puremisenestokynnystä ja voi myös toimia valmentavana toimenpiteenä esimerkiksi hampaiden harjausta varten.

Korvat ovat myös erittäin tärkeä osa koiran viestintää. Korvien alueen jännitystiloja voi olla esimerkiksi koirilla, jotka ovat ääniarkoja, reaktiivisia toisia koiria kohtaan tai jotka voivat huonosti autossa. Kylmät korvien kärjet voivat olla merkki stressistä siinä, missä kylmät tassutkin. Eripariset korvat voivat olla merkki kaulassa, leuoissa tai muualla pään alueella olevista jännitystiloista.

Korvissa on erittäin paljon erilaisia akupisteitä. Tämän vuoksi niiden koskettelu voi auttaa moniin muualla kehossa oleviin ongelmiin. Korvien koskettelu TTouchin avulla on myös hyvä tapa totuttaa koiraa korviin kohdistuviin hoitotoimenpiteisiin, kuten karvojen nyppimiseen tai tippojen laittamiseen.

Koiran totuttaminen kosketteluun voidaan aloittaa myös huomattavasti varovaisemmin. TTouchissa käytetään usein ihmisen käden sijasta jotain muuta välinettä, johon koira siedätetään. Väline voi olla esimerkiksi TTouchissa usein käytetty sauva, joka sopii sekä bodyworkiin että groundworkiin. Koiraa voidaan sivellä kevyesti sauvalla tai esimerkiksi kietoa bodywrapina käytettävää sidettä sauvan ympärille niin, että kosketuspinta on hieman suurempi. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää myös vaikkapa maalisivellintä tai höyhentä. Jotain apuvälinettä käytettäessä koiran annetaan ensiksi nähdä ja haistaa esinettä.

Tärkeintä on muuttaa koiran oletuksia ja odotuksia tilanteesta. Tehokkaimmin tämä tapahtuu juurikin muuttamalla ihmisen käyttäytymistä. Erittäin herkkien koirien kanssa kosketteluharjoitukset voidaan aloittaa tekemällä ensin muutamia kosketuksen kaltaisia liikkeitä ilmassa koiran rungon suuntaisesti (ei koskaan pään yli tai pään lähettyvillä). Vaihtoehtoisesti vieraaseen ihmiseen totuttaminen voidaan alkaa erilaisista hihnaharjoituksista, joissa vieras toimii avustajana ja apukouluttajana yhdessä omistajan kanssa.

Kosketteluharjoituksissa ensimmäiset kädellä koskettamiset tehdään käden selkäpuolella. Kättä liikutetaan hyvin kevyesti esimerkiksi koiran lapaa, selkää tai keskivartaloa pitkin. Taukojen pitäminen on vähintään yhtä tärkeää kuin itse koskettaminen. Muutaman kosketuksen jälkeen pidettävällä tauolla kerrotaan koiralle, että sen mielestä mahdollisesti pelottava tai jännittävä kosketus loppuu, ja samalla voidaan tarkkailla koiran reaktioita ja antaa sen palautua. Edistymistä tapahtuu, ei vain harjoiteltaessa, vaan myös harjoitusten välissä.

 

Hihnatyöskentely

Hihnaharjoittelun ydin TTouchissa on koiran asennon ja painopisteen muuttaminen oikeaksi. Vetävät koirat tavallaan roikkuvat hihnansa varassa kauhoessaan eteenpäin, jolloin niiden asento on täysin väärä. Kun koiran asento tasapainottuu, muuttuu samalla myös käytös.

Hihnaharjoitteet tehdään aina hyvin hitaassa tahdissa. Pyrkimys on saavuttaa oikea toiminta ilman makupalojen tai lelujen käyttöä. Harjoitukset pidetään lyhyinä, ja koiran voi tarvittaessa vaikkapa päästää juoksentelemaan vapaasti aina välillä, jos tilanne sallii. Koska koira pyritään saamaan keskittymään huolellisesti, ei ole edes järkevää yrittää harjoitella pitkiä pätkiä kerrallaan. ”Less is more”, on TTouchissa usein käytetty lausahdus, ja se pätee tässäkin.

Keskeinen ajatus TTouchin hihnaharjoitteissa on pitää koiran talutin kiinni aina vähintäänkin kahdessa kohdassa. Useampi hihnan kiinnityskohta edistää tasapainoon pääsemistä. Usein harjoituksissa käytetään kaksipäisiä monitoimitaluttimia. Lisäksi koiralle suositellaan valjaita, joissa on useita kiinnitysrenkaita. Renkaita tulisi vähintäänkin olla kaksi: toinen valjaiden selkäpuolella ja toinen rintakappaleessa. Valjaiden lisäksi koiralla voi olla kuonopanta. Kaulapannan käyttö on mahdollista, mutta ei suositeltavaa. Paine pyritään aina poistamaan koiran kaulasta, minkä vuoksi pannan käyttöä ei pidetä hyvänä. Pantaa voidaan tarvittaessa käyttää esimerkiksi toisen hihnan kanssa avustamaan koiran ohjailua. Useissa harjoitteissa koira kulkee kahden ihmisen välissä, ja taluttimia voi olla kaksi. Taluttimien lisäksi tai niiden sijasta voidaan käyttää myös pitkää, noin 6–7 metristä köyttä.

Mikäli koiralla ei ole sopivia valjaita, voidaan sitä kävelyttää niin sanotun tasapainohihnan avulla. Tasapainohihnan ideana on toimia eräänlaisena valjaan ja taluttimen yhdistelmänä. Sen avulla saadaan hihnaan kohdistuva paine jaoteltua tasaisemmin pitkin koiran vartaloa. Monesti jo tämä vähentää vetämistä.

Tasapainohihnasta on kaksi eri versiota. Perusmallissa taluttimesta otetaan noin puolen metrin kohdalta kiinni ja heitetään loppuosa koiran rinnan editse. Tällöin esimerkiksi koiran ollessa ohjaajan vasemmalla puolella, pitää ulkoiluttaja vasemmalla kädellään kiinni tuosta ensin mitattavasta puolen metrin kohdasta. Loppuosa taluttimesta kulkee koiran rintakehän poikki ja sieltä sitten ohjaajan oikeaan käteen. Koiraa voidaan kävelyttää,kuten hevosta pideltäisiin ohjista. Jos hihnaa on tarve kiristää koiran vauhdin hillitsemiseksi, pyritään käsiä nostamaan ennemmin ylös kuin että yritettäisiin vetää vastaan.

Tasapainohihnan plus-mallissa hihna ei menekään vain koiran rintakehän poikki, vaan se vedetään etujalkojen välistä. Tällöin viritys pysyy koiran päällä, vaikka se esimerkiksi hidastaisi vauhtiaan, pysähtyisi tai peruuttaisi.

Koiraa voidaan vain kävelyttää eri suuntiin hitaassa tahdissa yhden tai kahden ulkoiluttajan kanssa. Kahden ihmisen välissä kulkemisesta käytetään nimeä ”homing pigeon”. Tämä harjoitus tehdään aluksi niin, että koiran omistaja on aktiivisemmassa roolissa ja toinen ulkoiluttaja oikeastaan vain kulkee mukana. Koiran rentoutuessa ja sopeutuessa tilanteeseen voidaan rooleja vaihtaa. Molemmat ohjaajat kulkevat koiran lavan kohdalla. Omistajalla oleva talutin pidetään tasaisen mittaisena niin, että tuntemus koiran ja ihmisen välillä säilyy.

Tämän sujuessa harjoitteluun lisätään labyrinttien läpi kulkemista ja maassa olevien rimojen tai kavalettien tai erilaisten pintojen yli kävelemistä.

 

Bodywraps

Joustavasta idealsiteestä tai vastaavasta tehtävät bodywrap-sidokset voivat auttaa monissa ongelmissa. Niitä voidaan käyttää kehittämään koiran tietoisuutta omasta kehostaan ja sen oikeasta käytöstä ja oikeista liikeradoista. Sidoksien avulla voidaan pyrkiä aktivoimaan koiran takapäänkäyttöä.

Sidoksilla on myös merkitystä koiran henkiseen hyvinvointiin. Etupään ympäri tehtävät puolivartalosidokset voivat parantaa koiran itseluottamusta ja toimia siten apuna erilaisissa pelkotiloissa. Pään ympärillä käytettävä otsapannan omainen sidos puolestaan auttaa usein rentoutumisessa.

 

 

Lähteet:

Linda Tellington-Jones: The History of TTEAM and Ttouc (artikkeli, julk. 9/2005)

Kathy Cascade: The Sensory Side of TTouch (artikkeli, julk. TTEAM Connection -uutiskirjeessä 10– 12/2004)

Sarah Fisher: Unlock Your Dog’s Potential, David & Charles Limited 2007