Yksinkertaistettuna voidaan sanoa, että useimmiten koiran ajatukset ovat siellä mitä se katsoo. Jos koira ei kiinnitä huomiota ohjaajaansa, on sille yleensä turha antaa käskyjä. Katsekontaktin pitäminen ohjaajaan on myös selkeä ja yksinkertainen perusharjoitus, johon voidaan vähällä vaivalla lisätä erilaisia häiriöitä.
Periaatteessa katsekontaktin opettaminen koiralle on helppoa. Jos koira on erittäin vilkas ja ympäristöstään kiinnostunut, tai vaihtoehtoisesti pelokas tai arka, ei kontaktin saaminen olekaan mikään pikkujuttu. Ympäristön seuraaminen voi olla aktiiviselle koiralle jopa parempi palkkio kuin mikään, mitä ihmisellä olisi sille tarjota. Jännittynyt tai ahdistunut koira ei puolestaan pysty ottamaan kontaktia, sillä sen on oman eloonjäämisensä vuoksi pidettävä ympäristöä jatkuvasti silmällä. Tällaiselle epävarmalle koiralle ei kontaktiharjoittelu välttämättä olekaan se tärkein asia, vaan ennemmin tulisi lisätä koiran itsevarmuutta ja vähentää pelkoja esimerkiksi siedättämisen, vastaehdollistamisen tai BAT-menetelmän avulla.
Malta odottaa
Kontaktia ei voi vaatia tai pakottaa. Koira keskittyy ohjaajaansa vapaaehtoisesti. Kontaktia ei kannata yritä houkutella, vaan paras tapa opettaa sitä on tarjoamisen kautta. Käytännössä siis ohjaaja odottaa, että koira kohdistaa huomionsa häneen. Tässä vaiheessa ei kannata odottaa katsekontaktia tai välttämättä edes kasvoihin suuntautuvaa katsahdusta. Riittää, että koira esimerkiksi käännähtää ohjaajaansa kohti.
Tässä harjoituksessa on helppo hyödyntää vauhdikkaita palkitsemistapoja. Jos harjoittelet esimerkiksi ulkona, voit vaikkapa lähteä juoksemaan koiran kanssa yhdessä sen otettua kontaktia. Juoksemispätkän lopuksi voit tarvittaessa vielä palkita koiran namilla tai lelulla leikkien. Huomion saamista voi myös vahvistaa vauhdikkaalla vetoleikillä. Tässä vaiheessa en suosittele heitettävien lelujen käyttämistä, sillä olisi hyvä että palkinto yhdistyy selkeästi ohjaajaan, eli tulee ohjaajan läheltä. Lelua käytettäessä tulee myös huomioida, että lelu (kuten toki namikin!) pidetään poissa koiran näkyviltä ja otetaan esiin vasta ehdollisen vahvisteen (naksutus tai vastaava) jälkeen. Kuten sanottua, tarkoitus on saada koira ottamaan kontaktia vapaaehtoisesti, ei esim. palkkiolla houkutellen.
Jos koira ei reagoi passiiviseen ohjaajaan lainkaan, voit kokeilla muuttaa tilannetta omalla käytökselläsi. Jotkut koirat kiinnostuvat hassusti käyttäytyvästä omistajasta: voit mennä kyykkyyn ja kuopsutella maata, mikä saattaa laukaista koiran kiinnostuksen. Voit myös tehdä jotain aivan odottamatonta, kuten käydä lattialle makaamaan. Mikäli nämäkään eivät auta, voi koiraa auttaa päästämällä jotain hassua ääntä tai kutsumalla koiraa nimeltä. Muista kuitenkin, että nämä ovat apukeinoja, jotka ovat tarkoitettu vain alkuvaiheen ongelmien selättämiseen. Tarkoitus on, että mielellään muutaman avustetun toiston jälkeen pääset harjoittelemaan kontaktia niin, että olet itse täysin passiivinen ja vain odotat koiran aloitetta.
Tarkenna kriteeriä
Kun koira ymmärtää, että huomion kohdistaminen ohjaajaan on palkitsevaa, voit siirtyä vaikeampaan harjoitukseen. Nyt kriteeriä nostetaan niin, että koiran pitääkin ottaa katsekontakti tai ainakin katsahtaa ylös ohjaajan kasvoihin. Tässä kohtaa tarvitaan myös hyviä mekaanisia taitoja. Parasta olisi, että ohjaaja pystyisi palkitsemaan koiran nopeasti ja tehokkaasti makupalalla jokaisen katsahduksen jälkeen. Namipalat tulisi pitää taskussa, jotta on helpompi varmistua siitä, että koira katsoo ohjaajaa kasvoihin/silmiin eikä esim. käsiin. Tarvittaessa kädetkin voi laittaa piiloon selän taakse.
Tällaista harjoitusta kannattaa tehdä noin 10 toiston sarjoissa.Viimeisen toiston jälkeen koira vapautetaan (“vapaa” tai muu lopetusvihje) ja samalla sille heitetään yksi makupala kauemmaksi. Näin koira saadaan keskeyttämään suoritus. Uuden sarjan voi aloittaa heti, kun koira palaa uudestaan ohjaajan luokse. Tällöin pelkkää palaamista kannattaa vahvistaa, vaikkei koira siinä kohtaa ottaisikaan katsekontaktia. Sen sijaan lopuissa toistoissa pidetään kiinni siitä, että koiran pitää tarjota katsekontaktia, jotta se saa palkkion.
Kun kontakti sujuu mielestäsi hyvin, voit nimetä tehtävän vaikkapa sanalla “katso”. Vihje liitetään oikeaan toimintaan, eli kun koira katsoo sinua silmiin, sanot “katso” ja sitten naksutat ja palkitset. Muista kuitenkin, että pyrimme ensisijaisesti vahvistamaan tarjottua kontaktia. Älä siis käytä näissä harjoituksissa vihjesanaa!
Kontaktista tehtävään
Jos koiralla on jo erilaisia taitoja, voit alkaa harjoitella uutta versiota kontaktitreenistä. Tässä harjoituksessa odotetaan aiempien harjoitusten lailla, että koira ottaa itse kontaktin ohjaajaan, ja koira palkitaan tästä. Sen jälkeen ei jatketakaan katsekontaktin vahvistamista, vaan pyydetään koiralta vihjesanalla erilaisia käytöksiä. Voit joko pyytää neljä kertaa saman käytöksen (palkitse joka toiston jälkeen) tai neljä eri käytöstä (ja palkitse nekin jokainen). Käytösten tulisi olla sujuvia ja niissä täytyy olla jonkinlainen vihje (suullinen tai käsimerkki), jonka koira hyvin tunnistaa. Tässä harjoituksessa ei myöskään hiota käytöksiä, vaan ne vahvistetaan olipa suorituksen taso millainen tahansa. Jos tuntuu, että suoritus ei vastaa odotuksiasi, kannattaa ottaa joku muu käytös huonosti menneen sijaan. Neljännen käytöksen jälkeen palkitse koira normaalisti makupalalla, sano vapautusvihje ja heitä vielä yksi makupala kauemmaksi.
Esimerkki:
TAI
Kontaktista liikkumiseen
Jos koira ei osaa suorittaa vihjeestä mitään temppuja tai liikkeitä, voit kokeilla tätä versiota. Voit toki tehdä tätä myös edellisen harjoituksen ohella, vaikka koirasi osaisikin jo vaikka mitä. Tämä harjoitus vaatii ohjaajalta leikkimieltä ja mielikuvitusta! Tätä kannattaa harjoitella mieluiten ulkona tai sellaisissa sisätiloissa, joissa on reilummin tilaa.
Odota jälleen, että koira tulee luoksesi ja ottaa kontaktia. Kontaktin seurauksena ala liikkua! Tarkoitus on saada koira liikkumaan mukanasi, koska se kokee tilanteen mielenkiintoisena. Tämän vuoksi normaali käveleminen ei ole paras vaihtoehto. Sen sijaan pompi tasajalkaa, etene vaihtoaskelin, hiivi, ryömi, kieri, konttaa… Voit myös leikitellä liikkeen suunnalla: älä mene aina eteenpäin, vaan vaihdellen myös jompaan kumpaan sivusuuntaan tai taaksepäin. Palkitse koira muutaman sekunnin liikkumisen jälkeen namilla tai leikillä. Tämän jälkeen odota taas, että koira ottaa sinuun kontaktin, ja lähde uudelleen liikkumaan – taas eri tavalla! Voit vähitellen pidentään liikkumisen kestoa niin, että koira malttaa pidempään seurata sinua ennen varsinaista palkkiota.
Esimerkki:
TAI
Koiran ei tarvitse pitää katsekontaktia liikkumisen aikana. Tavoite on ainoastaan, että koiran huomio pysyy herkeämättä ohjaajassa.
Huomioi, että tietyt asennot tai liikkeet voivat olla koiralle pelottavia tai epäilyttäviä. Huomioi tämä etenkin, jos harjoittelet tilassa, jossa on muita koiria! Oma koirasi ei välttämättä jännitä, jos konttaat, hypit tai kierit, mutta jonkun toisen ohjaajan lemmikki saattaa tästä säikähtää.
Lisää asento
Kontaktin tarjoamisen harjoitukset tehdään useimmiten niin, että koira saa olla vapaassa asennossa ja sijainnissa. Yleensä tämä tarkoittaa sitä, että koira on ohjaajan edessä. Kuitenkin koiraharrastuslajeja ja ihan myös arjen hihnakäytöstä ajatellen vastakkain olemisesta ei juurikaan ole hyötyä, vaan koiran pitäisi ensisijaisesti oppia pitämään kontaktia ohjaajan sivulla.
Vaikkei koira osaisi tullakaan käskystä sivulle, voit silti harjoitella kontaktia vieretysten. Jos koira osaa istua paikoillaan, voit pyytää sen ensin istumaan ja sitten siirtyä sen viereen niin, että muodostatte perusasennon. Voit myös käyttää koroketta apuna (tästä voit lukea lisää Caniksesta 6/14).
Jos käytössäsi on peili, aina parempi. Pyri opettamaan koiralle, että se voi pitää kontaktia sinuun, vaikket itse katsoisikaan takaisin. Esimerkiksi tokossa ja koiratanssissa ihanne on, että ohjaaja katsoo eteenpäin ja koira katsoo ohjaajaan.
Naksuta ja palkitse heti, kun koira katsahtaa ylöspäin. Asennon muuttuessa voit laskea kriteeriä hetkeksi niin, että vahvistat ensin muutaman toiston sitä, että koira katsoo ylös, vaikkei se ottaisikaan varsinaista katsekontaktia. Pyri kuitenkin nopeasti nostamaan kriteeriä niin, että jatkossa vahvistat vain nimenomaan silmiisi kohdistuvaa katsekontaktia. Muista käyttää ehdollista vahvistetta. Edelleen paras olisi, että namit ovat taskussasi ja otat makupalan käteen vasta naksahduksen jälkeen.
Yleistäminen
Nyrkkisääntönä koirankoulutuksessa pidetään ajatusta, että koira ei voi osata asiaa ellei sitä ole kyseisessä tilanteessa ja ympäristössä erikseen harjoiteltu. Amerikkalainen poliisikoirakouluttaja Steve White on sanonut, että sujuvan käytöksen aikaansaamiseksi asiaa tulee harjoitella 20 onnistuneen toiston verran 20 eri ympäristössä 20 eri häiriön alla. Tämä on yhteensä 8000 toistoa! Ajallisesti kontaktin harjoittelu näin monta kertaa ei ole mikään erityisen suuri panostus, sillä yhden toiston tekemiseen ei välttämättä mene kuin 1-2 sekuntia. Enemmän kyse onkin suunnitelmallisuudesta ja viitseliäisyydestä.
Jos koira on kovin häiriöherkkä tai vielä täysin kouluttamaton, on häiriöiden lisääminen melko yksinkertaista. Jo pelkästään harjoituksen siirtäminen kotona toiseen huoneeseen on yleistämistä, saatika treenin muuttaminen sisältä vaikkapa ulos pihalle tai parkkihalliin. Mikä tahansa ääni, toisen ihmisen tai ohjaajan oma liike, jokin uusi esine lattialla tms pienikin muutos riittää hyvinkin häiriöksi.
Keston lisääminen
Tähän asti koiraa on palkittu vilkaisuista, mutta nyt on aika alkaa lisätä kestoa. Pelkkä ohjaajan kasvoihin vilkaiseminen ei enää tuokaan palkkiota, vaan koiran tulee pitää katse ohjaajassa hieman pidempään. Odota esim. noin sekunti, naksauta, ja palkitse.
Keston järjestelmällinen kasvattaminen vaatii johdonmukaisuutta ja harjoitussuunnitelmaa. Me ihmiset olemme taipuvaisia rytmeihin, joten jos aikaa yrittää venyttää vain “mututuntumalla”, päätyy useimmiten palkitsemaan aina samasta kestosta. Koulutuksen kannalta olisi kuitenkin olennaista toimia yllätyksellisesti niin, että koira joutuu hieman ponnistelemaan palkkiotaan varten, mutta kuitenkin ajoittain yllättyen positiivisesti saatuaan herkun lyhyemmän ajan jälkeen. Näiden helppojen onnistumisten avulla koira jaksaa motivoitua paremmin myös pidempikestoisiin suorituksiin.
Vahvisteaikataulua hyödyntäen kontaktia voisi palkita esimerkiksi tällaisin intervallein:
2, 5, 1, 6, 2, 7, 3, 4, 7, 5, 3, 1, 2, 7, 6, 4.
Keston lisäämisestä voit lukea lisää tästä artikkelista.
Jos koira tekee virheen…
Joskus käy niin, että koira ei ole syystä tai toisesta motivoitunut tehtävään. Se ehkä voi huonosti eikä ruoka maistu, tai harjoittelua on jo tehty sen verran, että sen vatsa on täynnä. Harjoituspaikka voi koiran mielestä olla liian kiinnostava hajuineen tai ärsykkeineen, eli tilanne on koiralle liian vaikea.
Jos koira on häiriöherkkä tai hyvin utelias, kannattaa ennen harjoittelua antaa sen rauhassa tutustua ympäristöönsä. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi hihnakävelyä alueen ympäri. Tämän tutustumisen aikana koiraa ei palkita eikä siltä pyydetä mitään käytöksiä, vaan se saa vain rauhassa havainnoida haluamiaan asioita, katsella ja haistella.
Tutustumiskierroksen jälkeen koiralle annetaan pieni tauko. Sen voi laittaa autoon hetkeksi odottamaan, tai vaikkapa pyytää sen matolleen tai pedilleen rauhoittumaan.
Tämän jälkeen aloitetaan harjoittelu. Treenin voi aloittaa tarvittaessa ihan alusta, ja vahvistaa pelkästään koiran tarjoamaan huomiota. Tärkeää on kuitenkin edelleen olla houkuttelematta koiraa. Jos koira ei pysty tarjoamaan kontaktia, tai ei kiinnostu kontaktista seuraavasta palkkiosta, keskeytetään harjoitus. Koiran voi viedä uudelleen autoon tai pedilleen. Pienen tauon jälkeen yritetään jälleen. Jos koira ei edellekään pysty keskittymään, on parempi unohtaa harjoittelu sillä kertaa. Se, että koulutusta ei aina voi päättää onnistumiseen, ei loppupelissä vaikuta mitenkään koiran oppimiseen. Toki omistajalla voi olla paha mieli epäonnistumisesta, mutta se ei hänen lemmikkiään paina, mikäli ohjaaja osaa pitää tunteensa omana tietonaan.
