Teksti: Liisa Tikka
Paikallaolo on monesti vilkkaille koirille vaikeaa. Me ihmiset myös usein pahennamme tilannetta opettamalla koiralle, että kaikenlaisesta aktiivisesta toiminnasta ja käytöksen muutoksesta saa palkkioita. Kuitenkin rauhoittumisen ja odottamisen kannalta olisi tärkeää muistaa, että myös asennon ylläpitämisestä ja “ei minkään tekemisestä” palkitaan.
1. Palkitse haluttuun asentoon
Pyri siihen, että jos olet pyytänyt koiran istumaan, on koira edelleen istumassa silloin, kun se saa palkkionsa. Tarvittaessa muuta omaa asentoasi niin, että olet esimerkiksi lähempänä koiraa (vaikkapa istut lattialla). Tällöin saat palkkion toimitettua nopeammin. Mieti myös, missä kulmassa palkkiota tuova kätesi lähestyy koiraa. Esimerkiksi istumassa olevan koiran palkkio kannattaa tuoda yläviistosta. Jos käsi lähestyy suoraan koiran edestä, nousee koira herkemmin ylös kohti kättä. Vastaavasti makaavan koiran palkkio kannattaa antaa suoraan edestä päin, jotta koira ei nouse niin herkästi. Maahanmenosta koira on paras palkita ihan alas etujalkojen väliin, jopa maahan tai lattialle.
2. Palkitse useita kertoja
Suosittelen vahvistamaan heti alusta alkaen asennossa pysymistä. Älä siis palkitse vain yhdellä makupalalla asennon ottamista, vaan anna useita palkkioita peräjälkeen. Tällöin koira oppii samalla, että asennon ylläpitäminenkin on palkitsevaa.
3. Palkitse nopeasti, mutta ole rauhallinen
Etenkin vilkasliikkeisen ja kärsimättömän koiran kanssa on tärkeää, että palkkio toimitetaan nopeasti, mutta hätäilemättä. Turhat liikkeet ja kaikenlainen sählääminen vain sekoittavat koiraa ja innostavat sen taas liikkeelle. Vähäeleinen, rauhallinen ja selkeä ohjaaja on ehdottomasti paras kouluttaja vauhdikkaalle koiralle!
4. Varmista, että asento on täydellinen
Ole huolellinen, että vahvistat vain oikeanlaisia asentoja. Maahanmenossa koiran kyynärpäiden tulee olla maassa. Sen lisäksi, että tämä on tärkeä kriteeri joissain harrastuslajeissa (esim. rally-toko), kertoo se myös koiran mielentilasta. Kyynärpäät ylhäällä puolimakuulla oleva koira on niin henkisesti kuin fyysisestikin jo valmiina ponkaisemaan ylös.
Huomioi vastaavasti istuvassa asennossa, että koiralla on kunnolla paino takajaloillaan ja sen istuinkyhmyt ovat maassa. Joillain yksilöillä ja roduilla on tapana “kyykätä” kunnon istumisen sijaan. Kannattaa myös odottaa, että koiralla on molemmat etutassut maassa. Istuessa ylhäällä pidettävä etutassu kertoo usein koiran kiihtyneisyydestä.
5. Varo käytösketjuja
Koirat ovat mestareita ennakoimaan! Jos paikallaolo on koirallesi hankalaa, minimoi sen käyttö käytösketjuissa. Esimerkiksi “perinteinen” tapa tehdä luoksetuloa niin, että koira jätetään paikoilleen ja sitten kutsutaan luokse ja palkitaan, voi nopeasti heikentää koiran paikallaoloa, jos se ei ole riittävän motivoitunut sitä tekemään. Harjoittele luoksetulo mieluummin niin, että joku pitää koiraa kiinni tai että heität sille ns. harhanamin maahan, jotta ehdit koiran etsiessä sitä rynnätä itse vähän kauemmaksi.
Vastaavia käytösketjuja löytyy vaikkapa rally-tokon tehtävistä (esim. liikkeestä istu + kutsu koira -kylttiyhdistelmä tai kyltti 44, jossa koira jää paikalleen ohjaajan kääntyessä ja ottaessa askeleen ja sitten kutsutaan sivulle). Näitäkin voit toki harjoitella, mutta palkitse koira useimmiten paikallaolemisesta ja kutsu se sitten vasta sen jälkeen luokse.
6. Hylkää naksutin
Naksutin on tarkkuustyökalu, jota harvoin edes tarvitaan paikallaolon kaltaisessa tehtävässä. Useimmat koirat ovat oppineet naksuttimen merkityksen niin, että naksahduksen kuullessaan ne tietävät tehneensä oikein ja lähestyvät sitten ohjaajaa hakeakseen palkkionsa. Paikallaolon harjoittelussa ei ole toivottavaa, että koira nousee tällä tavoin ja tulee lunastamaan herkkunsa. Naksautuksen sijaan voit esimerkiksi hillitysti kehua koiraa ja sitten tulla itse sen luo palkitsemaan se.
7. Käytä vapautusvihjettä
Palkkio ei vapauta koiraa tehtävästä! Opettele itse käyttämään ns. vapautusvihjettä ja opeta se myös koirallesi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että aluksi annat koiralle useita palkkioita peräjälkeen, kun se istuu tai makaa (tai seisoo). Viimeisen herkun jälkeen annat vapautusvihjeen (esim. “vapaa”) ja liikut samalla itse poispäin koirasta. Vaihtoehtoisesti voit myös heittää viimeisen makupalan kauemmaksi, jotta koira nousee ylös hakeakseen sen. Tällöin muista sanoa “vapaa” ENNEN kuin heität namin.
8. Tarvitaanko paikka-sanaa?
Opetan koirilleni, että istu on istu, kunnes annan uuden ohjeen (vapautusvihjeen tai jonkin muun tehtävän). En käytä erillisiä paikka- tai odota-sanoja.
